sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Viikko 37 ja penkkiurheilua fillarilla

Harjoituspäiväkirja alkaa näyttää jo hieman paremmalta pitkän kuivan kauden jälkeen. Jonkinlaista merkintää treenistä on jo viikon jokaisena päivän vaikka tietysti määrien suhteen ollaan vielä kaukana normaalista. Ja vielähän toi painotus on tietysti pyöräilyssä, kun juoksua ei toistaiseksi pysty kovin paljoa harrastamaan. Mutta omalle mielelle kaikki liikkuminen on hyväksi.

Ajatuksena tällä viikolla oli tehdä jalkalenkkejä joka toinen päivä ja siinä välissä pyöräilyä. Maanantai ja keskiviikko menivätkin työmatkapyöräilyn merkeissä. Lisäksi tein perjantaina 1,5 tunnin fillarilenkin ja lauantai meni käytännössä lähes koko päivä fillarin selässä seuratessani Solvalla swimrun kisaa. Koko viikolle pyörätunteja kertyi runsaat kahdeksan, noin 170 km. Maanantaina kävin perinteisesti joogassa ja tiistaina kävin salilla. Uutena liikkeenä salilla tein pelkällä tangolla kyykkyjä, hypäten kevyesti nousuvaiheen lopussa. Taas pientä uutta ärsykettä takareidelle.

Tiistaina kävin poluilla juoksemassa vajaan tunnin lenkin. Juoksu tuntui hyvälle, tosin lenkkikin oli lyhyt. Torstaina tein vähän pidemmän kiepin ja osin lampun valossa, kun pääsin töiden jälkeen aika myöhään liikkeelle. Aikaa meni runsaat 1,5 tuntia, mutta lopussa huomasi jo jonkinlaista väsymistä. Se oli hyvä muistutus siitä, että kunto on kaukana entisestä ja paljon on työtä edessä. Toisaalta voisi ehkä olla hyvä tässä vaiheessa ottaa vähän kevyempikin päivä. Siksi seuraavana päivänä pyöräilinkin sen lyhyen 1,5 tuntia.
Tiistaina Nuuksion poluilla
Lauantaina meni tosiaan lähes koko päivä swimrunia seuratessa. Olin liikkeellä jo ennen yhdeksää polkiessani Haukkalammen kautta Solvallaan. Ehdin siinä vähän avustaa Tagahoovin Pingutuksen urheita kisaajia, joilla ei tuntunut olevan mitään kiirettä lähtöviivalle. Pienellä hoputuksella aikaa jäi jopa viisi minuuttia.

Kisareitti

Virittelyä

Viritettynä

Lähtötunnelmia takaa...

...ja edestä
Kisaajien lähdettyä matkaan jatkoin itse omaa lenkkiä kohti Salmea, jossa kävin kääntymässä. Salmeen menee kivoja hiekkateitä, joita voi ajaa vähän lujempaa ja rallatella menemään oikein kunnolla. Salmessa olisin voinut pysähtyä vaikka syömään, mutta oli vielä liian aikaista lounaaksi. Siitä sitten polkaisin takaisin Haukkalammelle Kattilan kautta. Tuli siihen yksi pienempi polku, kun ajoin Takalan laavun kautta Kattilaan. Haukkalammelle laskeskelin tulevani samoihin aikoihin kuin kisan kärjen pitäisi ilmestyä paikalle. Pienen odottelun jälkeen kärki tulikin paikalle. Siirryin vielä kilometrin verran reittiä taaksepäin seuraamaan kisaajien nousua pitkien rappusten kohdalle. Siinä olikin hyvä seurata ylös puskevia kisaajia. Ja tulihan sieltä lopulta Tagahoovin Pingutuskin.

Lähestyvä sadealue näytti uhkaavalta
Haukkalammelta ajelin Solvallaan, jossa lyhyt munkki-kahvi pysähdys Haltialla. Siitä tein viimeisen siirtymän Romvuoden eteläpäähän, josta kisaajat juoksivat alamäkeen kohti viimeistä uintiosuutta Nuuksion Pitkäjärven yli. Kisaajat olivat tässä vaiheessa hajaantuneet melkoisesti, enkä nähnyt kuin muutaman kisaaja. Sateen kastelemana jatkoin viimeiset kilometrit kotiin. Matkaa kertyi mukavat 67 kilsaa. Hieno kisa ja hieno päivä. Teron Kosken kisasta ottamat kuvat kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa sekä vierailla Swimrun Finlandin FB sivuilla. Kisan tulokset.


Sunnuntai meni pihahommissa ja muissa askareissa. Iltapäivästä kävin kiertämässä vähän polkuja ja teitä. Leppoisa runsaan tunnin saunalenkki.

Lisää kuvateksti

Pihlajanmarjoja on tänä vuonna runsaasti

Sunnuntai-iltana vielä pieni ulkoilu

Viikolle kertyi treeniä runsaat 13 tuntia, jossa juoksua 32 kilsaa. Kesän Kilometrikisakin päättyi tällä viikolla. Oma saldo oli vaatimaton 1378 km.

Ensi viikolla kisataan Helsinki City Trail, jonka järjestelyistä vastaa Samba. Itse olen mukana auttamassa talkoissa. Toivottavasti saadaan hyvä tapahtuma aikaiseksi ja koukutetaan uusia harrastajia polkujuoksun pariin.

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Viikko 36 ja lenkit pitenee

Tällä viikolla oli toinen jälkitarkastus Oravan luona. Lenkkien pidentämiselle tuli vihreää valoa ja seuraavaksi voidaan jo kokeilla 1,5 tunnin lenkkejä. Mitään kovavauhtisia lenkkejä ei tietenkään vielä voi tehdä, mutta sellaista perustekemistä, josta tulee jo iloinen mieli ja pieni hiki. Lisäksi kävin tällä viikolla fyssarilla hakemassa neuvoja kuntoutuksessa. Sain muutaman liikkeen, jolla on tarkoitus vahvistaa pakaralihasta ja sen hermotusta. Näin voisimme saada juoksuun liittyvää työtä siirrettyä takareiden puolelta pakaralle.
Jaksaa jaksaa....odottaa
Jossai Turus
Alkuviikolla tein lenkit edelleen fillarilla ja ensimmäinen juoksulenkki olikin vasta perjantaina, jälkitarkastuksen jälkeisenä päivänä. Ajelin perjantaina fillarilla lähemmäs Nuuksion polkuja ja lähdin pitkästä aikaa käymään juosten Kattilassa. Vaikka lupa oli juosta 1,5 tunnin lenkki niin helppoa se ei ollut. Edellisellä viikolla kipeytynyt pohjelihas tuntui ikävästi koko lenkin ja johonkin se olematon kuntokin oli kadonnut. Vähän oli sellaista kinkkaamista koko lenkki, mutta olihan tämä taas pidempi lenkki kuin edellinen.
Illalla coutsi hieroi pohkeen oikein kunnolla. Lauantaiaamuna koko vasen jalka tuntui ilmoittavan haluavansa pitää välipäivän. Sateinen ilma ulkona ei paljoa innostusta nostanut. Päätimme sitten coutsin kanssa käydä vaan kävelemässä Siikajärven ympäri. Loppua kohden jalka tuntui paljon paremmalta ja toiveet hyvästä sunnuntailenkistä nousivat. Lauantaina vielä sauna ja hieronta saivat pohkeen tuntumaan hyvältä.

Sauvakävelyosasto
Sunnuntaina sainkin sitten tehtyä hyvän yhdistelmätreenin. Poljin aluksi fillarilla Solvallan kautta Haukkalammelle. Sieltä lähdin juosten ensin Nuuksio Clasicin reitille, siihen 27 kilsan kohtaan ja sitten reittiä pitkin aina 37 kilsan kohtaan, josta käännytin takaisin Haukkalammen suuntaan. Metsä oli todella märkä lauantain sateiden jälkeen. Se ei haitannut varsinkaan, kun pohjelihas ei juurikaan vaivannut tällä lenkillä. Se kunto tosin ei vielä näyttäytynyt tällä lenkillä. Kyllä tuo 1,5 tuntia poluilla tuntuu olevan aika maksimi mitä tässä vaiheessa kuntoutusta voi ajatella juoksevansa. Haukkalammelta poljin vielä fillarilla kotiin, kokonaisaika 2:40.

Puolukkaa riittää tänä vuonna
Sunnuntain mutaisilla poluilla

Tällä viikolla alkoi myös jooga ja lisäksi ehdin kerran käydä salilla tekemässä kevyen core-treenin. Viikolle kertyi yhteensä vajaa 9 tuntia treeniä, jossa 4h/100 km fillaria sekä 3h/27 km juoksua. Huomenna on mielenkiintoista seurata, missä kunnossa jalka on nyt toisen lenkin jälkeen.

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Viikko 35 ja Nuuksio Classicin talkoissa

Taas on yksi hieno talkooviikonloppu takanapäin. Kotikisa ja kotimaastoissa, eli Nuuksio Classic, järjestettiin eilen jo kuudennen kerran. Perinteisen kisan uutuus oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa kisattu 70 kilsan kisa, jossa perusreittiin oli tehty kaksi pidempää lisälenkkiä. Ensimmäinen lisälenkki kiersi Solvallan takamaastoissa kiertäen Urjan, Kattilajärven sekä Vääräjärven. Toinen lisälenkki oli tehty pohjoiselle osuudelle, jossa Kattilan jälkeen ei käännytty vielä länteen vaan jatkettiin pohjoiseen kiertäen Iso-Parikas järvi. Näin koko puistoalue tuli käytännössä koluttua laidasta laitaan.

Itse olin viikonloppuna talkoohommissa. Olipa taas hienoa seurata iloisia polkujuoksijoita ja heidän onnistumisiaan. Perjantaina meni pari tuntia kisakeskuksen valmistelussa tapahtumaa varten. Lauantaina olin opastamassa sekä ultran että maratonin juoksijoita 4,5 kilsan risteyskohdassa. Siinä pääsi kannustamaan ihan kaikkia juoksijoita ensimmäisestä viimeiseen juoksijaan asti. Sen jälkeen keräsin muutaman kilometrin reittimerkintöjä pois maastosta. Sen jälkeen oli tarkoitus auttaa Jussia hänen 70 kilsan urakassa. Hänen gepsi oli kuitenkin simahtanut jo ennen 50 kilsan huoltoa ja päädyin lopulta ajelemaan sokkona Nuuksion polkuja Jussia etsien. Lopulta olimme maalissa lähes samaan aikaa. Onneksi maalikuva ehdittiin kuitenkin ottaa.

Jussi maalissa 70 km jälkeen

Mini-maratonilla riitti innostusta. Kuva: Onevision

Kyllä jatkossa taas kelpaa juosta omissa kotimetsissä, kun polkuja ylläpidetään Nuuksio Classicin tuotoilla. Tänäkin vuonna 7000 euroa polkujen kunnostukseen. Kiitos kaikille kisan osanottajille!

Perinteisesti lahjoitimme jälleen 10 € jokaisen juoksijan osanottomaksusta suoraan hyväntekeväisyyteen. Kohde oli viime vuoden tapaan Nuuksion polkujen ylläpito Metsähallituksen kautta. ”Nuuksio Classic on Metsähallituksen suosikkitapahtuma, koska maastoon ei jää juoksijoista jälkeäkään: ei geelipusseja eikä kulumia. Kilpailu tuo alueelle pelkästään hyvää, esimerkiksi uusia pitkoksia ja kunnostettuja soraosuuksia. Metsähallitus kunnostaa polkuja vuosittain 40 000 eurolla, joten tämä 7 000 euron lahja on merkittävä lisäys tähän kassaan. Nuuksio Classicille on tulossa oma kiitoslaatta Kolmoislammille osoituksen hienosta yhteistyöstä.” kertoi Minttu Perttula Metsähallitukselta. #nuuksioclassic #trailrunning #trailrunningfi #polkujuoksu #bufftrailtourfinland #buffttf #ultratrailtourfinland
Henkilön Nuuksio Classic Trail Marathon (@nuuksioclassic) jakama julkaisu

Kaikki viralliset kuvat löytyvät Nuuksio Classicin sivuilta.
Uutisointi Kestävyysurheilu.fi

Viikonlopun toinen polkutapahtuma järjestettiin Vuokatissa eli Vuokatti Trail Challenge. Siellä olisi ollut hienoa olla myös mukana, mutta kaikkeen ei ole mahdollista osallistua. Toivottavasti vielä jonain vuonna olisi aikaa juosta läpi tuo satasen reitti, joka Vuokatin vaaroja lähestyttäessä ei kovin helpoksi muutu. Tulokset.

Niin, ja olihan tässä vielä se UTMB-viikkokin käynnissä. Siitä on ollut somessa sen verran paljon juttua, joten eipä tässä sen enempää. Tuloksia voi selailla täältä ja Samban fb-sivuilla on paljon juttua ja kuvia. Toivottavasti ollaan itse siellä viivalla vuoden päästä.

Viikonloppuna kisattiin Tsekissä hieman pidempi seikkailukisa, jonka voitto tuli hienosti Suomeen Multisport-tiimille. Kisaraporttia Petrin ja muiden tiimikavereiden menosta voi lukea SleepMonsters -sivuilta. Huomenna kisataan Ruotsissa ötillö -kisa, jota voi seurata myös livenä. Lähtölistalla on myös useita kovia joukkueita Suomesta.

Oma viikko on sisältänyt maastopyöräilyä ja kaksi lyhyttä polkulenkkiä, joista tunteja kertyi runsaat 10.

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Viikko 34 Vuokatissa

Edellisellä viikolla kirjoittelinkin jo ensimmäisistä jalkalenkeistä Vuokatin lomamme aluksi. Suunnitelmat lomaviikon ajaksi sisälsivät kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää juoksua. Vuokatin mahtavat harjoitusmahdollisuudet mahdollistivat monenlaisen liikunnan harrastamisen viikon aikana. Tai oikeastaan Vuokatissa olisi saanut kulumaan huomattavasti viikkoakin pidemmän ajan. On meillä vaan Suomessakin hienoja paikkoja harjoitella.

Maanantaina tein aamulla vajaan tunnin rullaluistelulenkin Vuokatin ja Sotkamon välisellä kevyenliikenteenväylällä. Edellisestä kerrasta rullaluistimilla oli mennyt useampi vuosi. Tämä on todella mukava ja vauhdikas laji, jossa kuitenkin alku piti ottaa varovasti pitkän tauon takia. Illemmalla käytiin vielä maastopyöräilemässä Hyppölän Sampon ja Pyryn kanssa Pöllyvaaran maisemissa. Aivan mahtavat maisemat, jossa melko helppoja neulaspolkuja ja hiekkateitä riitti lähes loputtomasti.

Lähtötunnelmissa

Hiukan hiekkatörmällä
Tiistaina kävin suunnistamassa Vuokatin rinteillä. Vaativa maasto oli vasta kuntoutumassa olevalle kuntoilijalle erittäin raskasta ja suurin osa reitistä tuli mentyä kävelemällä. Ylämäet olivat yksinkertaisesti liian raskaita juosta ja alamäet suurimmaksi osaksi liian jyrkkiä juosta. Lisäksi tuota takareittä piti vielä vähän varoa ettei mitään liukastumisia tai kaatumisia pääsisi tapahtumaan. Kartanluku onneksi onnistui vähän paremmin hitaassa vauhdissa. Iltapäivällä tutustuimme coutsin kanssa Sotkamo Cityyn ja samalla otettiin muutamia huikeita valokuvia.


Vaativaa Vuokatin rinnettä


Lounasta Sotkamossa

Pilviä kuvailemassa

Keskiviikkona kävin aamulla uimassa vajaan tunnin Vuokatin urheiluopiston vieressä olevassa Särkisen lammessa. Veden lämpötila oli vähän kylmempi kuin meillä Espoossa muutama päivä aikaisemmin. Iltapäivällä kävimme coutsin ja Sampon kanssa Jymy-rasteilla Rätäkössä. Aika hyvä tuuri kävi, kun paikalliset kuntorastit satuttiin järjestämään samalla viikolla lempimaastoissani. Kaunista kangasmetsää oli tarjolla mukavasti A-radalla. Muutama paikka maastossa muistutti vuonna 2013 käydystä Kainuun Rastiviikosta. Illalla karttoja ja reittejä verratessa huomasin, että kaksi rastiväliä olivat samoja vuoden 2013 suunnistamassani radassa sekä keskiviikon A-radassa. Melkoinen yhteensattuma.

Lammenkierto

Maalissa - väsyneenä
Rätäkön A-rata
Jymy-rastien tulokset.

Torstaina takareisi tuntui vähän edellispäivän iltarasteista, joten päätimme coutsin kanssa lähteä pidemmälle kävelyvaellukselle Vuokatin vaaroille. Juoksu sai jäädä tältä päivältä. Ilma oli mukava vaikka alkuviikon lämmöt olivat osin kadonneet. Kolme ja puoli tuntia kului mukavasti hienoissa maisemissa. Kävelimme osin samoja polkuja, joissa ensi viikonloppuna kisataan Vuokatti Trail Challenge kisaa.


Tauko ja pientä purtavaa

Portaita ihan ilman maalia

Vähän teknisempää nousua

Perjantaina kävin uudestaan kiertämässä Sotkamon itäpuolisia kangasmaastoja fillarilla. Tuntui, ettei niistä maastoista saa millään tarpeeksi. Valitettavasti iltapäivälle sovittu hieronta rajasi pyörälenkin pituutta. Toisaalta se oli varmaan takareiden kannalta ihan hyvä asia.

Ei pelkkää neulaspolkua

Kangasta

Loputonta polkua

Aarre mökissä

Lauantaina teimme aamulla lyhyen hölkkälenkin coutsin kanssa ennen kotimatkaa. Ja sunnuntaina oltiinkin sitten jo tutuissa kotimaastoissa Nuuksiossa, jossa fillaroin runsaan 1,5 tunnin lenkin. Hieno viikko kaiken kaikkiaan.

maanantai 21. elokuuta 2017

Viikko 33 ja ensimmäiset hölkkäaskeleet

Tällä viikolla on uimiset jääneet kokonaan ja treenitunnit ovat kertyneet alkuviikosta pyöräilystä ja loppuviikosta parista ensimmäisestä hölkkälenkistä. Ensimmäiset hölkät tuntuivat kyllä hienoilta pitkän tauon jälkeen. Edellinen juoksulenkki on tehty kesäkuun neljäs päivä. Tunnelmaa nosti entisestään se, että ensimmäiset lenkit tehtiin Vuokatin hienoissa maisemissa.


Iltapalana mysliä, mustikoita ja metsämansikoita
Alkuviikosta tein kolme fillarilenkkiä kotimaastoissa, noin 110 kilsaa osin maastopyörällä ja osin maantiepyörällä. Solvallan mäkisiä teitä on tullut käytettyä fillarilenkeillä tehostamaan treeniä.

Perjantaina Saimaalla veneilemässä
Lauantaina tulimme viikon lomalle Vuokattiin. Samalla tuli täyteen kaksi kuukautta leikkauksesta ja pääsin kokeilemaan juoksua ihan luvan kanssa. Tai oikeammin hölkkäähän se oli. Kävimme coutsin kanssa tutustumassa Vuokatin rinteisiin lauantaina runsaan puolen tunin ajan. Ihan sellaista kevyttä menoa, mutta hienoa näin pitkän tauon jälkeen. Sunnuntaina tein vähän pidemmän, noin tunnin mittaisen, lenkin Vuokatin rinteillä. Välillä juoksin metsän puolella, kun olin ottanut mukaan suunnistuskartan vuoden 2013 Kainuun Rastiviikolta.

Lauantain kisastudio autossa kun seurattin Ultravasan -kisaa
Perillä ja ekalle hölkälle lähdössä
Ensimmäisten lenkien jälkeen lonkan koukistajat ja jalkaterät olivat aika kipeät, ihan vaan tottumattomuudesta. Lonkan koukistajat ymmärtää ihan hyvin, mutta kaikki pienet lihakset jalkaterässä tuntuivat myös sunnuntaina ja maanantaina kipeiltä. Kai nekin tottuu parissa kuukaudessa erilaiseen liikuntaan tai liikkumattomuuteen ja juoksuun palaaminen aktivoi niitä taas eri tavalla. Mielenkiintoista seurata erilaisia signaaleja kropasta nyt juoksun alettua uudestaan.

Vuokatin maisemaa
Lauantain pientä polkua Vuokatin rinteillä
 Sunnuntaina käytiin kävelemässä Vuokatin rinteitä Hyppölän Teron, Outin ja Sampon kanssa. Ilma oli lämmin ja aurinkoinen. Suuntasimme kohti Möykynlampea, jossa kävimme teimme lyhyen uintikierroksen. Terolta sain heti hyviä tekniikkavinkkejä vapariin, ehkä tässä on vielä mahdollisuuksia kehittyä tässäkin lajissa.

Matkalla Möykynlammelle
Illalla ehdimme vielä katsastaa veneet ja kokeilla vesihiihtotaitoja. Itse vetosin takareiden kuntoutusvaiheeseen päästäkseni pälkähästä vesihiihdon osalta. Muut hiihtivät kunniakkaasti Sotkamon edustalla Pirttijärven laineilla.

Urheilullisesti viikon kovinta tasoa näytti Henri Ansio sijoittumalla kolmanneksi lauantaina juostussa Ultravasan kisassa. Pitkä 90 kilsan reitti taittui Henriltä aikaan 6:11, joka jäi voittoajasta ainoastaan  runsaat kolme minuuttia.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Viikko 32 ja ensi vuoden suunnitelmat

Ensimmäinen kesälomaviikko alkoi Satun suklaakakulla. Oli muuten aivan uskomattoman hyvää. Tuon suklaakakun jälkeen on pitänyt ulkoiluakin harrastaa, ettei paino pääsisi entisestään enää nousemaan.


Ensi vuoden suunnitelmat ovat edenneet sen verran, että alkuvuodelle on nyt buukattu ensimmäinen juoksukisa. Ilmoittautuminen helmikuun lopulla juostavaan TransGrandCanariaan ja siellä 125 kilsan matkalle on tehty. Osallistuminen kyseiseen kisaan on kiinnostanut jo jonkin aikaa ja nyt se ajankohdan takia sopii ohjelmaan erittäin hyvin. Se toimii hyvänä testilenkkinä alkavaa kautta varten. Ensi vuonna pitäisi UTMB:lle olla varma kisapaikka, ainakin järjestäjien mukaan. Se onkin sitten kauden 2018 pääkisa. Alla vielä TGC:n 2017 virallinen video.



Omat treenit tällä viikolla ovat menneet uinnin ja pyöräilyn merkeissä. Torstaina ja perjantaina kävin uimassa Siikajärvessä, yhteensä runsaat 4 tuntia. Uinti oli aurinkoisessa ja tyynessä kelissä nautinnollista. Sen verran on uinnissakin kehitystä tapahtunut, että vauhdit on hieman parantuneet. Pyöräilyä kertyi neljällä lenkillä yhteensä runsaat 120 kilsaa. Varsinaista salitreeniä ei tälle viikolle tullut.





Viime kevään Karhunkierroksen 160 kilsan reissulta on NUTS:n toimesta julkaistu uutta videotakin. Laitetaanpas se tännekin nähtäville.


Pyhätunturilla kisattiin viikonloppuna perinteinen Tunturimaraton. Henri Ansio juoksi voittoon jo neljännen kerran peräkkäin. Naisten puolella Reetta Peltonen selvitti reitin nopeiten. Ensi viikonloppuna Henri kisaa Ruotsissa 90 kilsan Ultravasan kisassa. Mielenkiintoinen viikonloppu siis tiedossa. Trailrunning uutisointi. Tulokset.


sunnuntai 6. elokuuta 2017

Viikko 31 ja kesäloma alkaa

Sairaslomat on pidetty ja töissäkin on jo ehditty pari viikkoa olla. Nyt on vuorossa kesäloma, joka ei kuitenkaan ole ihan sellainen kuin olin sen ajatellut olevan. Vielä pitää pari viikkoa kärvistellä ilman juoksua ja vasta sittenkin pitää aloittaa todella rauhassa. Mitenhän ultrajuoksija määrittelee "todella rauhassa"? Onneksi uintia ja fillaria saa jo tehdä sen verran, että pientä sykkeennousua on havaittavissa.
Työlounas
Viikko on mennyt osin uuden lajin parissa. Tällä viikolla olen ottanut ohjelmaan salitreenit, jossa ei kuitenkaan mitään hyppysarjoja tai vastaavaa ole vielä vedetty. Lähinnä yläkroppaa ja corea on tehty ja lisäksi vähän rasitusta terveelle jalalle. Salilla ehdin käydä viikolla kolmesti, joten ihan hyvä setti näin alussa. Käsiä treenatessa huomaa hyvin miten tottumaton tähän hommaan on. Jo parin liikesarjan jälkeen kädet on ihan tötteröllä. Ei varmaan tee huonoa tämäkään treeni. Pärjää sitten paremmin seuraavassa kisassa, jossa tarvitaan esimerkiksi sauvoja. Sama treeni palvelee myös hyvin uintia.

Pyöräilyn kanssa olen vielä vähän varovainen, kun se käy jo selvästi enemmän jalkoihin eikä tässä vaiheessa ole järkeä tehdä mitään ylilyöntejä takareiden kuntoutuksessa. Tällä viikolla teinkin niin, että kävin töissä fillarilla, mutta en polkenut takaisin saman päivän aikana vaan tulin sitten ihan bussilla. Fillari pääsi kotiin vasta pari päivää myöhemmin. Perjantaina tein sitten töiden jälkeen tunnin mittaisen lenkin ihan teitä pitkin. Pyöräilyn jälkeen takareisi ei ole kipuillut tai antanut mitään merkkejä rasituksesta. Eli sopivalla rasitustasolla mennään.

Uimassa ei ole ehtinyt tällä viikolla kuin kerran. Sekin jäi sunnuntaille, kun lauantai meni piiiitkällä kävelyreissulla Helsingin keskustassa jahtaamassa uutta täydennystä Pokedexiin. Kaikki uudet kaverit löytyivät ja nyt voi taas levätä hetken.

Nuuksion elokuuta

Sunnuntaina uimassa
Viikolla on kestävyysurheilun saralla tapahtunut taas paljon. Itse tuli seurattua ahkerasti Lahtelan Miikan suoritusta Tahkotriplassa. Juha Riikonen, Juhana Nieminen ja Miika lähtivät matkaan torstai-iltana uiden ensin 11,4 kilsaa. Sen jälkeen vuorossa oli 540 kilsan fillariosuus ja siihen perään sitten vielä kolme maratonia ja urakka oli valmis. Kokonaismatka oli 678 kilsaa, johon Miika käytti aikaa runsaat 46 tuntia. Tässä vielä Iltasanomien juttu aiheesta. Isot onnittelut koko kolmikolle.

Viikonloppuna kisattiin myös Norjan Tromsassa Skyrace kisoissa. Tästä kisasta on parin viime vuoden aikana noussut yksi suomalaisten polkujuoksijoiden suosikkikisa. Tänäkin vuonna paikalla oli iso edustus kotimaista polkuvoimaa. Suomalaisten kovimmasta tuloksesta vastasi Maija Oravamäki, joka juoksi naisten sarjassa viidenneksi. Tulokset.

Ensi viikolla oman ulkoilun lisäksi tulee aikaa vietettyä taas telkkarin ääressä, kun yleisurheilun MM-kisat käynnistyivät viikonloppuna Lontoossa. Perjantaina nähtiin yksi kisan odotetuin finaali, kun Mo Farah puolusti omaa MM-kultaansa. Vastustajat olivat liikkeellä hyvin erilaisella taktiikalla, kuin aikaisemmissa kisoissa, mutta niin vain britti vei kullan ylivertaisella suorituksella. Kyllä kannatti valvoa vähän pidempään.

Bolt ennen finaalia
Ensi vuoden suunnitelmatkin etenivät hieman tämän viikon aikana. Niistä lisää vähän myöhemmin.