sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Viikko 4 ja lepoa

Aika hankalat juoksukelit on ollut nyt viimeisinä päivinä Nuuksiossa. Lämpötila on pyörinyt nollan kieppeillä jo pidempään eikä oikein kunnon talvi ole päässyt käyntiin. Sen sijaan aikaisemmin satanut lumi on jäätynyt ikävästi kaikille pinnoille ja ilman nastaria ei ole mitään asia ovesta ulos. Varsinkin Nuuksiossa kaikki polut ovat pelkkää luistinrataa ja helpompi on juosta reilusti metsän puolella.

Viikko on ollut alustavan suunnitelman mukaisesti kevyt viikko. Tai itse asiassa lyhensin sitä päivällä ja jo sunnuntaina otin varaslähdön tulevalle kovemmalle viikolle.
Maanantaina kävin fillarilla töissä. Tämä olikin ensimmäinen fillarilenkki tämän vuoden puolella, kun muuten treenit on tullut tehtyä juoksemalla. Maanantaina jooga jäi valitettavasti väliin työkiireiden takia. Tiistaina tein päivällä salitreenin, jossa kyykkysarjoissa kokeilin vähän isompia painoja. Hyvältähän se tuntui vaikka istuminen oli hankalaa vielä torstaina. Illalla juoksin vielä 2,5 tunnin kevyen lenkin.

Amican riisipuuroaamiainen tiistaisin
Keskiviikkona kävin tunnin hieronnassa. Ei tuntunut olevan mitään isompaa ongelmaa jaloissa eli ilmeisesti omat venyttelyt ja coutsin lihashuollot ovat toimineet hyvin.

Torstaina kävin töiden jälkeen vajaan kolmen tunnin lenkin Nuuksion luistinradoilla. Jalassa oli vielä Salomonin SpikeCross nastarit kuten muillakin edellisillä lenkeillä. Tuntui ettei ne pidä yhtään ja koko lenkki meni polun vieressä juoksemiseksi. Jännä homma, kun nämä tossut on melkein uudet mietin juostessani. Korkeintaan 300 kilsaa juostu. Kotona piti sitten oikein tarkistaa kirjanpidosta paljonko näillä 2013 Sysikallion kisaan ostetuilla tossuilla on tullut juostua. No olihan niitä kilsoja tullut tonni enemmän kuin lenkillä arvelin. Ehkä niistä nastoista oli sitten paras terä jo kulunut.

Perjantaina juoksin 2,5 tuntia taas Nuuksiossa. Nyt jalassa oli Inovin vanhempi nastarimalli Oroc280 ja pito oli aivan erilainen. Nyt pystyin juoksemaan melko rennosti jäisissäkin alamäissä. Itselleni Orocin ongelma on kuitenkin niiden ohut pohja, jonka takia nasta tuntuu voimakkaasti jalkapohjassa. Varsinkin päkiässä. Tähän löytyi ratkaisu vaihtamalla alkuperäinen pohjallinen geelipohjalliseen. Nastarin pohja tuntui nyt paljon paremmalta eikä jalkapohja enää kipeytynyt.

Geeliä pohjaan

Perjantaina oli mahtava auringonlasku

Auringonlasku vähän myöhemmin
Lauantaina en käynyt lainkaan lenkillä. Sen sijaan jahtasimme coutsin kansa Pokemoneja Helsingin keskustassa. Koko päivä meni mukavasti välillä kahvilla istuen, välillä pokeillen ja välillä taas syöden. Ilma ei vaan ihan tätä harrastusta lauantaina suosinut.

Coutsi nappaa Lapraksen!
Sunnuntaina lopetin hyvin menneen lepoviikon ja aloitin seuraavan kolmen viikon kovemman jakson hieman etuajassa. Lähdin aamusta kotoa metsän poikki kiertelemään NC reittiä leppoisaan vauhtiin. Reitti oli pääosin melko hyvässä kunnossa. Välillä polku katosi lumen alla jonnekin, mutta aina sille löysi kuitenkin takaisin. Jalassa Orocit ja Sidaksen geelipohjallinen toimi hyvin kuuden tunnin lenkillä. Selässä oli vähän isompi reppu ja vähän ylimääräistä painoa. Mukana oli myös lauantaina Suunnistajankaupasta hankittu uusi kompassi. Tällä kompassilla olisi tarkoitus pärjätä parin kuukauden kuluttua Barkleyssä.


Viikon kuudelle ekalle päivälle tuli treenitunteja yhteensä runsaat 10 sekä tunnin hieronta. Alla vielä vähän kuulumisia videolla.



sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Viikko 3 ja puolet treenijaksosta takana

Nyt on ensimmäiset kaksi treenijaksoa suunnitelmasta toteutettu. Kaksi neljän viikon jaksoa ovat menneet lähes suunnitelmien mukaisesti eikä paljoa muutoksia ole tarvinnut matkan varrella tehdä. Varsinkin jälkimmäinen neliviikkoinen on ollut tasaista tekemistä ja lenkit ovat maistuneet.

Tämä viikko mukaili pitkälti edellistä, kun juoksin taas maanantaista torstaihin tunnin aamulenkin ja illalla vielä toisen vähän pidemmän lenkin joko töistä kotiin tai lisäksi pienen kierroksen Nuuksion poluilla lampun kanssa. Ilvestä ei tällä viikolla enää näkynytkään. Lisäksi maanantaina oli tunnin jooga sekä keskiviikkona päivällä salitreeni. Salilla painotus oli coren puolella nyt kun juoksun takia jaloilla on jo melkoinen rasitus päällä.

Nuuksiossa

Torstain auringonlasku

Perjantaina kiertelin Nuuksion jäisiä polkuja kolme tuntia. Lähdin lenkillä vähän normaalia aikaisemmin ja nappasin reppuun vain pikkulampun, kun ajattelin olevani kotona jo ennen pimeää. No pimeäähän siinä ehti tulla ja jostain syystä ei pikkulamppu suostunutkaan toimimaan. Viimeiset kilometrit ennen katuvaloille tuloa menikin sitten aika rauhassa hapuillen.

Nuuksion poluilla

Lauantaina olimme Asmon kanssa liikkeellä ja tarkoitus oli kierrellä Loppiaisrogaining rasteja Nuuksion metsissä. Jo aika alussa huomasimme, että metsässä on sen verran paljon lunta, ettei juokseminen tällä kunnolla ihan helposti onnistukkaan ja alkuperäinen suunnitelma kauimmaisten rastien kiertämisestä ei tainnut olla toteutettavissa tänään. No, siitä sitten etenimme hitaasti rastilta toiselle. Ilma oli aurinkoinen ja tuuleton, joten eihän tässä mitään hätää ollut. Treeni oli lopulta todella hyvä hitaan ja raskaan kelin ansiosta. Juuri sellainen sopiva treeni kohti Barkleyn kisaa. Aikaa kului runsaat 5 tuntia mutta matkaa ei kertynyt kuin 28 kilsaa.

Asmo testaa Soidinsuon kantavuutta

Sunnuntaina kiertelin Nuuksiossa jäisillä poluilla palauttavan vajaa kolmetuntisen. Lauantain hangessa tarpominen tuntui vielä vähän lonkankoukistajissa. Hitaalla vauhdilla se ei kuitenkaan haitannut. Tänään tuntui myös, että ilma oli melkeinpä keväinen, kun linnut lauloivat ja aurinko sulatti lunta. Auringonpaisteessa oikein tunsi miten se ensimmäistä kertaa jo lämmitti. Ehkä on vähän liian aikaista puhua keväästä, mutta hieman sitä oli jo ilmassa tänään.

Sunnuntain lämmin kevätaurinko

Viikolle kertyi 25 tuntia treeniä, jossa 196 kilsaa juoksua.

Aika on mennyt jotenkin erityisen nopeasti ja huomenna alkaa jo kolmas neljän viikon harjoitusjakso. Kauden pääkisa lähestyy nopeasti ja jotenkin nyt tuntuu, että vielä olisi paljon tehtävää. Monia suunniteltuja treenejä pitää vielä toteuttaa, mutta samalla huolehtia ettei fyysisen rasituksen alla pääse sairastumaan. Yksi iso tekijä onkin riittävä unen määrä ja siitä huolehtiminen. Viikolla päivät venyvät helposti aika pitkiksi, kun päivässä on parikin treeniä ihan sen perustyön lisäksi. Onneksi motivaatio ei voisi olla juuri kovempi eikä pitkät päivät ole toistaiseksi haitanneet.

Ensi viikko on kevyempi viikko ja jaloille on tarkoitus antaa vähän lepoa. Sitten alkaa taas seuraava kolmen viikon kovempi jakso.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Viikko 2 ja kohtaaminen ilveksen kanssa

Viikon kelit ovat taas vaihdelleet melkoisesti. Luntakin on satanut ja näyttää siltä kuin se talvi voisi kohta jopa päästä alkuun. Lunta kaipaisi enemmän jo joulukuussa, kun on pimeää, mutta viime  vuosina talvi on alkanut vasta tukevasti tammikuun puolella.

Treeniviikko meni juurikin suunnitelmien mukaan. Tarvittavat treenitunnit tuli täyteen ja pari pidempääkin treeniä saatiin tehtyä. Alkuviikosta harjoituohjelmassa oli pari treeniä päivässä ja loppuviikosta enää yksi.

Maanantaista torstaihin sain juostua aamulla tunnin peruslenkit, joista torstain aamulenkki meni töissä juoksumatolla mäkitreenin merkeissä. Keskiviikkona tein lounastauolla salitreenin ja ilta meni Samban kokouksen merkeissä. Maanantain ja torstain toinen treeni meni töistä kotiin juostessa. Tiistaina juoksin töiden jälkeen 4 tunnin lamppulenkin Nuuksiossa. Juoksu tuntui kevyeltä ja lenkin kruunasi kohtaaminen ilvesperheen kanssa. Sen verran uteliaita olivat nämä ilvekset, että ehdin ottaa videolle hieman kohtaamistamme.


Torstaina alkanut lumisade jatkui vielä perjantaina ja välillä lunta tuli vähän enemmänkin. Perjantai-iltana kävin juoksemassa vajaan kolmen tunnin lenkin tarkistaen samalla vähän polkujen lumitilannetta lauantain yhteislenkkiä varten. Nuoskalunta oli maassa 10-15 senttiä, joka ei kuitenkaan paljoa juoksua haitannut. Muita ei metsässä näkynyt ja ilvesperhekin oli ilmeisesti löytänyt rauhallisemman paikan, jossa ei polkujuoksijat pääse häiritsemään.

Perjantain polut
Lauantaina olin kutsunut Sambalaisia yhteislenkille Nuuksioon. Paikalle pääsikin iso porukka ja yhdeksältä Siikarannasta lähtiessä meitä oli yhdeksän polkujuoksijaa. Ilma kirkastui hieman aamun valjettua ja parhaimmillaan aurinkokin taisi vähän kurkistaa pilvien takaa. Lämpötila oli nollan tuntumassa ja lumi oli edelleen aika märkää. Juoksimme osin NC reittiä ja osin ihan umpimetsää. Lunta oli kinostunut paikoin vähän enemmänkin, mutta eipä se paljoa menoa haitannut. Kävelyä ja tarpomista tuli vähän enemmän lumen takia.

Lauantaina näkyi vähän sinistä taivastakin

Sambaaa!
Sunnuntaina oli aika tasaharmaa keli, mutta vesikeli oli muuttunut pikkupakkaseksi. Juoksin 2,5h lenkin ilman nastoja, mutta se ei haitannut jäätyneestä lumesta huolimatta. Salomonin wings kasissa riitti pitoa mukavasti. Jos oli lauantaina Nuuksion poluilla tilaa niin samaa ei voi sanoa sunnuntaista. Parkkipaikat olivat Haukkalammella ihan täynnä ja poluilla liikkui isoja ryhmiä. Hienoa, että ihmiset löytävät nämä mahtavat puistomaisemat.

Sunnuntaina lenkillä
Viikolle kertyi yhteensä 22 treenituntia, jossa 181 kilsaa juoksua. Joogan pitäisi jatkua taas ensi viikolla ja muutenkin treenitunteja olisi tarkoitus kasata taas pari napsua enemmän.
Viikko kuvina:


Torstaina selvisi myös, että UTMB arvonnassa ei arpaonnea tänä vuonna ollut kahdesta arpalipusta huolimatta. Mikäli säännöt eivät tässä välissä muutu niin ilmeisesti ensi vuonna kisaan pitäisi päästä suoraan ilman arvontaa. Katsotaan ja ihmetellään. Varasuunnitelmaa ei tulevalle syksylle ole ollut, kun jotenkin olin melko varma kisaan pääsystä. Mutta onhan noita vaihtoehtoja, joihin ehtii vielä hakea.

Trailrunning.fi sivustolla julkaistiin tilastoja viime vuonna Suomessa juostuista polkujuoksuista. Huima kasvu näyttää jatkuvan ja pelkästään polkujuoksutapahtumia kirjattiin viime vuodelle 110! Kyllä polkujuoksijoita hemmotellaan. Isot kiitokset kaikille järjestelyistä vastaaville ja mukana olleille.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Viikko 1 ja Loppiaisrogaining

Talven tähänastiset pakkasennätykset on rikottu menneellä viikolla. Meillä kylmin päivä sattui juuri perjantaille, kun vuorossa oli Loppiaisrogaining. Vähän mietitytti tapahtumaan lähteminen, mutta päätimme kuitenkin coutsin kanssa lähteä ulkoilemaan ainakin joksikin aikaa. Viikolle mahtui myös muutama lauhempi päivä, jolloin saimme ohuen lumipeitteen maahan. Ihan ei vielä pääse hiihtämään, mutta jos tulevalla viikolla saataisiin vielä vähän lisää niin kyllä tuossa sitten jo kakkossuksella hiihtää.

Treenit menivät melko suunnitellusti. Maanantaina ja tiistaina tunnin aamulenkit ja illalla vielä parituntiset lenkit leppoisalla vauhdilla. Tiistaina tein vielä päivällä salitreenit, jossa kyykkysarjat hieman isommilla painoilla kuin edellisellä viikolla. Keskiviikkona juoksin töistä runsaan 1,5h kotiin ja torstaina kävin Nuuksiossa kiertelemässä polkuja 1,5 tunnin verran.

Perjantaina oltiinkin sitten mukana Loppiaisrogainingissa coutsin kanssa. Tällä kertaa kisakeskus oli Hotelli Nuuksiossa ja maastot olivat omia peruslenkkimaastoja. Aamulla mittari näytti pakkasta 25 astetta ja suunnitelma oli lähteä mahdollisimman kevyellä repulla ja yrittää pitää vauhtia sen verran yllä, ettei kylmä pääsisi yllättämään. Juomareput olimme laittaneet takkien alle, jotta juomasäiliö ja letku pysyisivät sulana kovassa pakkasessa. Vaatetusta oli useampi kerros päällä.

Karttojen jako alkoi tuntia ennen kisaa, eli klo 10. Aluksi oli hieman vaikeuksia päättää mikä olisi helpoin suunta lähteä rasteja kiertämään. Pienen harkinnan jälkeen päätimme lähteä aluksi länteen Veikkolan suuntaan hakemaan metsärasteja ja kiertää siitä sitten kartan eteläosaan ja kiertää rasteja vastapäivään. Lopussa olisi enemmän tietä käytettävissä, kun jalka alkaa väsymään.

Kisakartta ja reittisuunnitelma
Ensimmäiset rastit (30-61-50-37-44-25-45) sujuivat hyvin. Näillä osuuksilla ei kuitenkaan päässyt paljoa juoksemaan, kun suurin osa reitistä meni metsässä. Polkua ja tietä oli vain lyhyitä pätkiä. Seuraavat rastit (53-43-64-35-57-58) menivät edelleen pitkälti metsiä pitkin kävellen. Maasto oli hienoa ja varsin tuttua, olihan rasti 64 melkein omalla takapihalla. Vähän tämän jälkeen alkoivat pienimuotoiset ongelmat, kun yrityksestä huolimatta juomaletkut pääsivät molemmilla jäätymään ja juominen loppui sitten siihen. Tässä vaiheessa olimme edenneet 4,5 tuntia.


Seuraavat kilometrit menivät pitkälti teitä pitkin, kun haimme rastit 60-49-56-26. Rasti 60 ei ollut alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta sinne pääsi helposti juoksemaan tietä pitkin, joten päätimme hakea myös sen. Vähän ennen rastia 56 tarvittiin jo lamppua kartan lukemiseen ja sitä laittaessa meinasi sormet jäätyä lopullisesti. Tietä kävellessä söimme kylmät ruisleivät, joka ei ollutkaan ihan helppoa ilman juotavaa. Sen verran kurkku oli jo kuiva tässä vaiheessa. Vähän myöhemmin päätimme jättää pari metsärastia käymättä (26-36) ja suuntasimme suoraan rastilta 42 rastille 55. Sen jälkeen kiersimme Siikajärven pohjoisen kautta ja otimme vielä rastit 54 ja 20. Pisteitä saimme yhteensä 88 ja aikaa kului noin 7:28. Oikein hyvä saalis, kun jossain vaiheessa ajatuksena ei ollut käyttää edes koko kahdeksaa tuntia. Suunnistuskin sujui ilman suurempia pummeja tällä kertaa. Tapahtuman tulokset.

Lauantaina kävin keräämässä muutaman roga-rastin metsästä samalla kun tein oman treenin. Lunta oli satanut yön aikana muuta sentti lisää ja metsä näytti jo ihan talviselta. Myös jäljet rasteille olivat peittyneet lumeen, joten rastien hakemiseksi joutui sitten ihan suunnistamaankin.



Sunnuntai meni vahvasti tulevaa suunnitellessa niin kotona kuin lenkillä Nuuksiossa. Kiitos Mariannalle!


Viikolle kertyi yhteensä noin 20 tuntia treeniä, jossa 154 kilsaa juoksua. Ensi viikolla vähän lisää.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Viikko 52 ja ensi vuoden suunnitelmista

Vuoden viimeinen viikko on kasassa ja sen mukana varsin mieleenpainuva vuosi. Kaikkea hauskaa ja uutta on tullut koettua vuoden aikana.  Hienoa on myös ollut tutustua uusiin ihmisiin ja kuunnella heidän ajatuksiaan ja näkökulmiaan ympärillämme oleviin asioihin. Omatkin vakiintuneet ajatusmallit ovat hieman muuttuneet uusien kohtaamisten myötä.

Treenien osalta tälle kevyelle viikolle ei ollut sen suurempia suunnitelmia. Kyllä nämä kevyet viikot ovat toteutuksen kannalta hankalimpia viikkoja, kun tuntuu sen 10 tunnin saaminen kasaankin tuottavan vaikeuksia. Helpointa olisi tuupata parin kympin viikkoja vanhoilla rutiineilla sen suuremmin miettimättä. Mutta sen verran pitää kroppaa kuunnella, että yksi kevyempikin viikko tarvitaan nykyisin niiden kolmen kovemman viikon väliin.

Tiistaina ja torstaina sain tehtyä hyvät salitreenit ja vähän valmisteltua kroppaa tuleviin treeneihin. Toisin sanoen kaikkia lihasryhmiä on kiusattu nyt sen verran, että ensi viikolla ne eivät toivottavasti kipeydy enää samalla tavalla kuin menneellä viikolla. Tiistaina kävin lisäksi fillarilla töissä ja torstaina juoksin tunnin aamulenkin ja illalla runsaan 1,5 tuntia kotiin töistä.

Perjantaina tein vajaan 2,5 tunnin lamppulenkin Nuuksiossa ja lauantai meni kävellessä Tapiolaa ympäri Pokemoneja etsien eli ei voi varsinaiseksi harjoitukseksi kutsua.  Tuosta Tapionaukion Fazerin kahvilasta saa muuten hyvän aamupalan, jolla jaksaa isommatkin Pokemonit kerätä. Kun vielä maanantai ja keskiviikko olivat kokonaan lepopäiviä niin sunnuntaina ajattelin lopettaa keventelyt ja hölkkäilin vajaat neljä tuntia Nuuksion poluilla. Viikolle kertyi treenitunteja 12, jossa 78 kilsaa juoksua ja ne kolme lepopäivää.

Ensi vuoden suunnitelmat ovat vielä syksyn osalta epäselvät, kun UTMB arvonta käydään vasta tammikuun puolivälissä. Sen jälkeen tiedetään pitääkö syksylle löytää jotain muuta vai meneekö loppukesä UTMB:lle treenatessa. Keskikesän osalta emme ole tehneet vielä päätöstä lähteä Pallakselle. Se olisi kyllä hieno kisa olla taas mukana tänä vuonna.

Kevään ja alkuvuoden osalta suunnitelmat ovat selvät. Pitkään kytenyt unelma Barkley Maratonille osallistumisesta tulee tapahtumaan tänä vuonna. Kisaan liittyvien asioiden selvittely on ollut kaiken kaikkiaan aika jännää homma. Paljon on vielä hämärän peitossa, mutta on aivan huikeaa lähteä uuteen seikkailuun, jossa kaikki ei ole etukäteen selvillä vaan asioihin pitää pystyä mukautumaan sitä mukaan kun niitä tulee vastaan. Epätietoisena eläminen on joskus vaikeaa, mutta tämä kisa ei olekaan ihan tavallinen ultrakisa.

Kevään treenit keskittyvät tähän kisaan, jos siihen nyt jotenkin oikealla tavalla voi treenata. Näistä ja muista edesottamuksista lisää kevään postauksissa.