Aamu alkoi herätyskellon soidessa klo 6.00, eli kuusi tuntia ennen kisaa. Sain yön hyvin nukuttua vaikka menimme aika aikaisin nukkumaan. Lämmitin mikrossa edellisenä päivä valmiiksi tehdyn ison jauhelihapasta-annoksen. Sen jälkeen vielä sänkyyn lepäämään. Puoli kahdeksan maissa vielä pieni aamupala, pala leipää ja kuppi kahvia.
Kello 9.15 lähdimme ajamaan Esport Areenalle käyden ensin ostoskeskus Omenassa palauttamassa muovia energiakeräysastiaan. Omille tavaroille löytyi kisahallista helposti paikka huoltopöytien jälkeen takasuoran päästä. Meille kannettiin vielä oma pöytäkin, jolle saimme laitettua huoltokamoja. Erkki Partanen laittoi omat kamansa myös samalle pöydälle.
Juoksunumeron haku kävi helposti ilman jonottamista ja sitten ei muuta kuin lepäilyä ja juoksuvarusteiden tarkistelua. Sari ilmoittautui talkootehtäviin, mutta väenpaljouden takia hän ei lopulta joutunutkaan hommiin. Sain siis pitää oman henkilökohtaisen huoltajan koko kisan ajan. Hyvä
Kisan lähtökohtana oli tarkoitus juosta sellainen tulos, että sillä irtoaisi osallistumisoikeus joihinkin ulkomaisiin kisoihin. Sata mailia siis vähintään, mutta 200km rajapyykkiä pidin lähes mahdottomana. Lisäksi kun ennen kisaa palstalla arvuuteltiin 200km rajapyykin ylittävien lukumäärää (kaikki arvaukset alle 10 juoksijaa) alkoi oma tavoitteeni asettua sinne 180 kilsan paikkeille. Aikaisempaa kokemusta ei ole yli 100km kisoista. Eikä tänä vuonna ollut edes tarkoitus osallistua vielä tällaiseen kisaan, mutta kun satuin olemaan järjestävän seuran sadas jäsen ja sain ilmaisen osallistumisen, niin pitihän sitä kokeilla.
Kello 11.50 pidettiin lyhyt infotilaisuus ja kello 12.00 lähtölaukaus paukahti. Lähdin juoksemaan kierroksia katsomatta sen enempää kierrosaikoja. Kisa lähti hyvin liikkeelle. Vauhtia en sen enempää seuraillut vaan ajatuksena oli juosta rauhallisesti ja mahdollisimman rennosti. Syke oli ensimmäiset pari tuntia aika korkea, mutta ainakaan vauhdista se ei johtunut. Ajattelin sen ennemminkin johtuvan kisajännityksestä. Siksi en siitä sen enempää huolestunutkaan vaan uskoin sen laskevan aikanaan. Vauhtini oli alussa sellaista vähän 6min/km päälle. Hallin kuiva ilma ja rauhallinen vauhti aiheuttivat sen, että juoksupaitani ei missään vaiheessa oikein kastunut hiestä kunnolla vaan se pysyi kuivana koko kisan ajan. Itselleni sopiva lämpötila olisi ehkä ollut asteen pari lämpimämpi. Mutta en kuitenkaan vaatettakaan lisännyt. Hallissa pyritään normaalisti pitämään noin 18 asteen lämpötila.
Jaksoin juosta hyvin puoleen matkaan asti. Matkaa oli kertynyt 115km. Siinä vaiheessa keskustelin Numeroukon kanssa kävelykierrosten ottamisesta mukaan ohjelmaan. Hän suosittelikin kävelykierroksia. Päätinkin kävellä yhden kierroksen, jonka jälkeen juoksin 3-4 kierrosta. Kello kaksi yöllä vaihdoin housut, sukat ja kengät. Jalat olivat aika hyvässä kunnossa vaikka hiertymiä oli kyllä jo tullut. Aikaa meni sellaiset 6min kuivien varusteiden vaihdossa. Yön edetessä kävin vasta toisen kerran pisuaarilla ja olin hieman huolissani tankkauksesta. Yritin kuitenkin kävelykierroksen yhteydessä tankata sen mitä alas sai menemään.
Väsymys kasvoi vähitellen aamuyöllä, jolloin otin seuraavan Numeroukon ohjeen käyttöön: puolikuppia kahvia ja kuppi vettä päälle, ettei vatsa mene sekaisin. Tilasin huoltopöydältä etukäteen kahviannokseni (kiitos erinomaiselle huollolle) ja hörpin sen seuraavan kävelykierroksen aikana. Kahvi auttoi nopeasti ja silmäluomet eivät enää painaneet niin pahasti. Yhteensä join kaksi puolikasta kahvikuppia. Juoksu/kävely rytmi oli nyt tippunut sinne 2-3 kierrosta kävelyä ja 4-5 juoksua.
Kilometrejä kertyi edelleen suhteellisen hyvällä vauhdilla ja aamu viiden maissa ajatus 200km ylityksestä alkoi käydä mielessä. Yritin aamun tunteina laskea missä vaiheessa minulle riittäisi siirtyminen kokonaan kävelyyn. Yksinkertaisetkaan laskutoimitukset eivät onnistuneet, mutta kello 6 aamulla tulin siihen tulokseen, että joudun juoksemaan vielä aikamoisen osuuden jäljellä olevasta matkasta ylittääkseni tuon kyseisen rajan. Sain hyvän vaiheen päälle seuraavat pari tuntia ja yritin nipistää kävelykierrokset yhteen kierrokseen siinä aika hyvin onnistuen.
Kello 9 sunnuntaina kasassa oli 186km ja siinä vaiheessa olin varma, että kävely riittäisi 200km ylittämiseen. Kyllä sitä 14km kävelee kolmessa tunnissa vaikka välillä tankkaisikin. Samaan aikaan tunnelma hallissa alkoi nousta ja fiilis oli itsellä ihan katossa. Tunteet oli aika pinnassa kävellessäni hallia ympäri kuunnelleen kaikkien kannustusta. Joitakin hajanaisia juoksupätkiä sain otettua, mutta tässä vaiheessa jalat alkoivat olla todella finaalissa. Ehkä tässä vaiheessa olin antanut henkisestikin periksi juoksemiselle, en tiedä.
Sitten vähän klo 11 jälkeen sain 200km täyteen ja kyllä oli mahtavaa. Taisi siinä silmät vähän kostua itsellä. Loppu oli ihan nautiskelua ja tunsin olevani radan onnellisin juoksija. Mahtavan onnellinen fiilis korvasi kaikki kivut kropassa. Tuntui, että leijuin eteenpäin. Ajan täytyttyä oli tuloksena 204,232km.
Tankkaus oli aika haasteellista kisan aikana, kun ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta näin pitkästä matkasta. Ennen kilpailua oli tehnyt normaalin tankkauksen, pari päivää maltoa sekä rusinoita ja kuivattuja taateleita. Itse kisassa sain kuitenkin koko ajan juotua urheilujuomaa ja kokista. Syömiset olivatkin sitten heikommat, ainoat kiinteät joita sain alas olivat banaani ja paahtoleipä hillosilmällä (joka oli muuten herkkua). Sekä aamupuuro mansikkahillolla. Suolatabletteja söin alkumatkasta (noin 5kpl) ja joitakin geelejä (noin 5kpl) sekä yhden energiapatukan. Yhtään maltoa en juonut vaikka se on normaalisti pitkillä lenkeillä juomana.
Varsinaisia taukoja en kisan aikana joutunut pitämään kertaakaan. Kuivien juoksuvaatteiden vaihtoon meni 6 min, sekä noin 5min yhteensä kavereiden kanssa juttelemiseen. Lopun ajan olin liikkeellä joko juosten tai kävellen. Syömiset kaikki hoituivat kävelykierrosten yhteydessä. Kokeneempien juoksijoiden kanssa tuli kävelykierroksilla juteltua paljon ja heidän neuvojaan kuunneltua ja toteuteltua. Siitä heille kiitos. Jatkossakin kannattaa noiden taukojen kanssa olla aika varovainen, kun juoksuun pääsy niiden jälkeen on todella raskasta. Ainakin kun takana on toistasataa kilometriä.
Nyt on jalat sitten ihan romuna. Taidan ensimmäistä kertaa tietää mitä se oikeastaan tarkoittaa. Jalkaterät ovat edelleen turvonneet ja lenkille ei todellakaan tee mieli. Kävelykin on vaikeaa. Toivottavasti selvitään kävelykuntoon viikossa, mutta lenkkejä en taida heittää tämän vuoden puolella enää. Nyt kunnon lepo ja kroppa kuntoon - tätä on saatava lisää.
Sykkeestä 41% / 9.51 vk-alueella (yli 140), 34% / 8.16 pk-alueella (120-140) ja 23% / 5.31 alle pk-alueen (alle 120).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti